Takista tuli aivan liian suuri, leveä kuin mikä ja kädentiet rötköttivät melkein vyötäröllä saakka. Mielestäni kaava näytti suurelta jo kun piirtelilin sitä, mutta ajattelin, että eiköhän siitä hyvä tule, kun pitää kuitenkin ehkä mahtua paksumpaa paitaa alle. Mutta ei niin ei. Eli purkasin koko takin ja leikkasin toisella kaavalla takin uudelleen ja tuli parempi. En laita tästä takista kuitenkaan kuvaaa vielä, koska vetskari puuttuu ja huppuun pitäisi laittaa napit, joskus myöhemmin esittelen sen sitten.
Joten vahingosta viisastuneena Ninnin takkiin tein sovitusversion eri kankaasta, jotten tuhoa ihanaista kettukangastani ihan kokonaan pilalle. Kaavana ottobren joku huppari, en muista mikä. (mutta voin sen etsiä, jos jotakuta kaavan nimi kiinnostaa).Taskut tein helpon kaavan mukaan päälle tikkaamalla, taskunsuuhun ja ympärille resori ja kiinni miehustaan.
Kankaana kaappien kätköistä kukkainen babycord ja vuorena niinikään jokin kangaskaapista käteen sattunut vuori, joka ei millään muotoa sovi päällikankaan väreihin, mikä harmittaa nyt ja kovasti!! Äitini on tuon kankaan meille vuosia sitten tuonut mekkokankaaksi, mutta olen ällönnyt sitä yli kaiken ja piilottanut silmistä. Nyt sitten ajattelin saksia kankaan tähän harjoitusversioon ja ettei sitten tippaakaan harmita vaikka tuo menisi piloille, mutta kuinkas sitten kävikään?? Ihastuin siihen täysin!!
Ja äiti meinasi onnesta haljeta takin nähdessään, hänellä kuulemma ollut teininä juuri saman mallinen ja melkein samanlaisesta kankaasta tehty takki. Nyt ymmärrän äidin tykästymisen tuohon kankaaseen siis ;)
Ja kuten jo sanoin takista tuli ihana ja täydellisen hyvin istuva!! Aivan ihana, en tiedä viitsinkö tehdäkään kettutakkia, kun sitten on niin monta samanlaista käytössä...neitokainen voi kyllä nostaa aikamoisen metelin, jossei tuota luvattua kettutakkia saakaan. Takin omistaja on eskarissa, joten en valitettavasti saa mallikuvaa laitettua, mutta ehkä sitten lisään sen myöhemmin, jos muistan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti